2007-12-08
Sytytysboxin osat tulivat Australiasta, en ole vielä ehtinyt laskea
nippeleitä. Kokoonpano on vuorossa myöhemmin, mahdollisesti joulun
tienoilla.
Jäähdytin vaihtuu alkuperäisestä Saab
9000-mallin vastaavaan, jossa lämpökytkimellä ohjattu sähköpuhallin.
Kuvassa vanha ja uusi jäähdytin
flekteineen. Saabin jäähdyttimen kennon mitat ovat 500 x 400 x 36.
Letkujen kanssa vielä pieniä virityksiä tiedossa.
Ostin
Felkeltä pienen Fordin välijäähdyttimen (Transit Connect), jota tässä
sovittelen konehuoneeseen. Kennon mitat ovat: pituus (virtaussuunnassa)
340, leveys 135 ja paksuus 75. Välijäähdytin siirtyy
vielä tästä asennosta pari senttiä eteenpäin ja alaspäin.
Jäähdyttimen ja välijäähdyttimen
ympärille tulee ohjauslevyt, jolla ilmavirta saadaan keskitettyä
kennoihin. Muutama reikä konepeltiin tekisi terää, en vain raaski sitä
toistaiseksi tehdä. Välijäähdytin saattaa muuttua myöhemmässä vaiheessa
vesijäähdytteiseksi.
2007-12-22
Välijäähdytin ja jäähdytin ovat paikallaan. Tässä kuvia edestä yläviistosta, oikealta ja vasemmalta. Ensivaikutelmat
välijäähdyttimestä ovat hyviä. Sytytys on nyt asennossa N eli 6 astetta
myöhäisellä ja nakutusta esiintyy vain osakaasulla kiihdyttäessä noin 0,5
barin jälkeen. Välijäähyn ja jäähdyttimen ohjauspellit puuttuvat vielä,
mutta se tuntuu toimivan kohtuullisesti näinkin. Lämpömittaria ei ole,
mutta turbon puoli tuntuu käsimittauksella lämpimältä ja ruiskun puoli
viileältä tyhjäkäynnillä ja noin +2 asteen ulkolämpötilassa. Moottorin
veden lämpötila pysyy maantiellä 80 asteen tuntumassa ja paikalla
käyttäenkin jäähdyttimen puhallin käy vain hetken kerrallaan.
Termostaattikytkimessä on lämpötila-alueeksi merkitty 82-88 astetta.
Poistin samalla automaatin jäähdyttimestä puhaltimen, koska sille ei ollut
tarvetta kesähelteilläkään. Poistin toistaiseksi myös imuilman
lämpötila-anturin käytöstä.
Ohjelmoitava sytytys odottaa
kokoonpanoa ja viritystä. Sen kanssa pitäisi sytytys saada kuntoon
ahtopaineen vallitessa.
2007-12-25
Ensimmäiset vedot välijäähdyttimellä antoivat mukavia tuloksia. Otin
kick-downin pois päältä ja vaihtokohdat olivat 1-2 noin 5000 rpm, 2-3 noin
5700 rpm samoin kuin 3-4. Seokset on säädetty mekaanisesti arvoon lambda =
0,92 ja sähköisesti arvoon lambda = 0,95. Ilma oli kostea ja lämpötila oli
+3 astetta. Auton paino on noin 1300 kg (arvio). Parhaassa vedossa oli
kylmäkäynnistyssuutin käytössä. Sytytys on asennossa 6 eli 8 astetta
myöhennetty. Vedon aikana seokset vaihtelivat alueella
lambda = 0,86...0,97. Näillä säädöillä syntyi tällaista jälkeä. Tulos oli noin
16,38@138,4 ja 0-100 km/h oli noin 8,62. Suorituskykyä voi näillä
säädöillä verrata 4-vaihteisiin automaatteihin 280E (16,3 Autocar
9.12.1992), 190E-2,6 (16,5 Autocar 22.4.1987) tai 300CE (16,6 Motor
24.10.1987). Ennen turboa oli paras vartti 18,42@124,7 eli kaksi sekuntia
on toistaiseksi tipahtanut pois ja ensimmäinen välitavoite on 0,4 s
päässä. Takapyöräteho on muuttunut
jenkkikaavan mukaan noin arvosta 101 hv arvoon 142 hv eli koneessa
lienee noin 160 hv.
2007-12-30
Lisää kokeiluja eri seoksilla. Keli oli sateinen ja lämpötila +3 astetta.
Seokset mekaaninen lambda = 0,92 ja sähköinen lambda = 1.00. Kick-down
edelleen pois päältä ja sytytys oli asennossa 6 eli 8 astetta myöhennetty.
Paras veto oli 16,32 @ 140,1. Vastaava takapyöräteho on 1270 kg mukaan
arvioituna 144 hv. 0-100 km/h meni 8,52. Seokset pysyivät alueella lambda
= 0,84...0,93 (keskimäärin 0,89) ykkösvaihdetta lukuunottamatta, jolloin
seos meni laihan puolelle. Lisärikastus voisi auttaa lähtöä ykkös- ja
kakkosvaihteen aikana, mutta kolmosella meno tuntui jo tahmeammalta
lisärikastuksella. Lisärikastus (kylmäkäynnistyssuutin) päällä koko matkan
ajan antoi arvot 16,38 @ 138,7.
Seokset alkavat olla tällä hetkellä
kohdillaan, seuraavaksi pitää paneutua coolerin ilmanohjaukseen ja
ohjelmoitavaan sytytykseen.
2008-01-05
Lämpötilan laskeminen 5-10 asteen pakkasille on tuonut mukanaan
käynnistysvaikeuksia ja lämmityksen riittämättömyyttä.
Käynnistysvaikeudet johuvat ilmeisesti
siitä, että KE-Jetti ei saa tarpeeksi ilmaa käynnistettäessä, kun turbo on
esteenä. Nyt joutuu sahaamaan pitkään ennen kuin kone käynnistyy. Tähän
voisi auttaa painekoteloon tai paineletkun yhteyteen laitettava läppä,
jonka voisi avata ennen käynnistymistä ja joka suljettaisiin, kun kone
lähtee käyntiin. Asiaa pitää miettiä lisää, jos käynnistyminen menee vielä
vaikeammaksi.
Lämmityspuolella on uusi jäähdytin ja
80 asteen termostaatti liian tehokas yhdistelmä maantienopeuksilla.
Vaihdoin termostaatin 88-asteiseksi, mikä toivottavasti riittää. Jos
jäähdytin on edelleen liian tehokas, pitää miettiä jäähdytyspinta-alan
pienentämistä pahvinpalan tai säleikön avulla talvioloissa.
2008-01-09
Löytyi syy sekä käynnistysvaikeuksiin että jäähdytysongelmiin.
Jäähdytysnestettä alkoi mennä koneen läpi höyrynä ja paisuntasäiliöön
ilmestyi savua ja kuplia eli kannentiiviste on pettänyt.
2008-01-17
KE-Jetronicin bensapaineen säätimessä on alipaineletku, joka menee
imusarjan ja venttiilikopan väliseen letkuun. Pienellä kuormalla ja
tyhjäkäynnillä on imusarjassa noin 0,5...0,8 bar alipainetta. Bensapaine
on alkuaan noin 5,4 bar ja se pienenee yhtä paljon kuin säätimen sisäinen
paine alenee. Tämä toimii ilmeisesti myös käänteisesti lisäten
bensapainetta ahtopaineella vapariin verrattuna. Bensapaineen muutos voisi
tällöin olla luokkaa -0,8...+0,8 bar omassa kokoonpanossani. Bensapaineen
aleneminen alentaa bensan virtausta suuttimiin ja laihentaa seosta
kevyellä kuormalla. Vastaavasti bensapaineen lisääminen lisää bensan
virtausta suuttimiin ja rikastaa seosta ahtopaineen vallitessa. Otin
alipaineletkun aikoinaan pois turbon asennuksen yhteydessä, koska en
uskonut tarvitsevani sitä. Nyt täytyy asiaa miettiä uudelleen. |